Tässä se vaan suristimen ennalleen tuonti etenee.300 eeroa on mennyt varaosiin ja ovat Jaappanin alkuperäistä tuotantoa.
Nysväsin myös roiskeläpät ja istuimen päälliseen tein kiinnikeet että saa kiristää kuosiinsa,edellinen oli kun saavin päälle heitetty peitto...
Kytkimen säätöpuolelle pitää vielä odotella stefa,päästää vaihdelaatikosta ölyä säätöpuolen koppaan,o-renkaan sain tuohon akseliin mutta kun pitää tilata osia 2 eripaikasta.Rattaat palautettiin vakioksi,entisillä oli saanut vähän kovempaa kyytiä..Sitten ei olekkaan muuta kun vielä katsella valoihen virrat...
Keräsin vähän historiaa tästä suristimesta,sillä on omistaja loppina tyydyttänyt ajohalunsa ja sitten hänen sisarensa poika sen jälkeen.Mittari on 2 kertaa ajettu ympäri ja osan aikaa ollut mittari vaijeri poikki.Moottoria ei ole avattu,ainut että kerran sylinteri porattu.Rundua on saanut,kerran ajettu petonimyllyä päin jolloin ajovalon lasi hajonnut ja vähän saanut kipeää myös kehys.Jalkajarru petaali/vipu on tykkyä rautaa mutta solmuun on sekin mennyt jossain vaiheessa,vaihdoin uuden tilalle.
Tämän laiton jälkeen se pääsee alkuperäiselle omistajalle eläkepäiville,voi joskus kesäisin vähän vetristellä...
Tästä ei ole tarkoitus tehdä kiiltävää museopeliä vaan elämisen jäljet saa jäädä näkyviin mutta muuten joka kohta toimivaksi..
Tätä menopeliä kyllä voi jo sanoa kestäväksi,kumi osat vaan tahtoo perstua vuosikymmeninä,vaikka tuohon aikaan kumi on vielä ollut kumia.
Enpä ihmettele kun kerhomme Guru laittaa Japanin nelaria muokkaamiinsa runkoihin
......