Ei se ole erämaata. Asfaltti tie ja kaikki. Ei ihan 4-tiekään, mutta kesällä turisteja paljon. Lapsena ja nuorena tuli noillakin nurkilla pyörittyä. Siellä on paljon mielenkiintoisia paikkoja kun vain tietää mistä etsiä. 60-luvun alkupuolella tuli matkailtua isän kyydissä Willys Jeepillä, pitkäkorisella. Kerran oltiin tulossa Inarista Itäkairan kautta etelään, taisi olla loppu kevät tai alkukesä. Tiehän oli siihen aikaan ns polkutie. Saavuttiin jonkun pienemmän joen rantaan josta olisi mentävä yli. Siltaa ei tieten ollut. Vettä oli sen verran paljon ettei yli uskaltanut ajaa. Isä hetken aikaa pähkäili, onneksi. Sillä vastarannalle ilmestyi kuorma-auto "Kempsu", GAZ taisi kyllä olla. Niitä kutsuttiin kylläkin kaikkia silloin Kempsuiksi.
Ukot huuteli aikansa joen yli. Kempsu lähti varovasti tulemaan yli. Matkaa ei ollut kuin kymmenisen metriä. Pääsi melkein meidän puolelle. Jäi rantatöyrääseen kiinni, jokeen tietenkin. Ukko taiteili itsensä nokkapellille ja siitä maihin. Hetken neuvoteltuaan päättivät että yrittävät vetää Willyksellä ylös. No eihän se noussut, köysi vain katkesi useamman kerran. Sitten tehtiin nuotio ja juotiin kahvit ja ukot aprikoi, mitä tehdä. Rannassa oli isoja koivu propsikasoja. Josta alkoivat mättää puita Kempsun nokan alle ja sivulle. Niiden, lapion, ja Willyksen avulla se sieltä nousi. Meidän puolen ranta oli siinä rytäkässä loiventunut niin että meidän oli helpompi laskeutua autolla veteen. Toinen ranta olikin sitten loiva ja helppo ajaa ylös. Montakohan tuntia tuohonkin operaatioon silloin kului. Onneksi oli loppukevät tai alkukesä, valoa riitti. Mitähän olisi tapahtunut jos olisimme ajaneet suoraan veteen. Puut tietenkin jäivät siihen. Olihan odotettavissa, että siitä kulkee muutkin.
Olin varmaan alle kouluikäinen kun olin isän matkassa. Hänen työhönsä kuului kiertää kaikissa kaupoissa mitä lapin läänin alueella silloin oli. Joskus myöhemmin hän kertoi että olen käynyt lähes kaikissa lapin läänin kaupoissa mihin pääsi joten kuten autolla.
Myöhemmin tuota tietä kulkeissa olen miettinit, mikä joki se oli. Ei ole selvinnyt.
Ja Alman Baari Pokassa sitä kaipaan. 90-luvun alulla olen käynyt viimeksi. Alma taisi kuolla noin 90-luvun puolessa välissä. Oli huikea paikka ja huikeita kokemuksia. Niistä joskus kahden kesken.
Otappa Karppa joskus nokatusten puheeksi niin kerron paikkoja.
Kirjoittaja
Aihe: tiekartta, päällysteen kunto (Luettu 2140 kertaa)