Joskus nuorena poikana ajettiin monta vuotta jäljet tietylle pätkille päitsiin.
Niin tuttu tuo matjärven tulvaojan ylitys on kirkkaana mielessä..
Noihin aikoihin oltiin kaverini kanssa omasta mielestämme varmasti etelä-suomen kovimmat enduro kuskitkin..
Eräänä kertana mäntsälän nurkilla oli sovittuna hikilenkki ja paikalle sattui vanhempi herrasmies isolla enduro pyörällä.
Juttelu ja asioille naureskelu tuokion jälkeen tämä mitäänsanomaton "vanha pappa" sanoi että lähtekäähän työ pojat lenkille ensin niin hän ei ole sitten tukkona ja hänen tarkoitus on ajella sunnuntai ajelua.
Näinhän sitä lähdettiin metsään kovalla innolla ja ajettiinhan me kyllä sitten kovaa... toki niinhän siinä kävi poikasille että tämä kyseinen "pappa sunnuntai ajelia" täräytti mettäkoneen toista uraa jalkatapeilla seisoen isolla vaihteella ohi.. ja sen verran lujaa ettei etelä-suomen kovimmat enduro nuoreit ollut moista vauhtia nähneen.
Myöhemmin selvisi tämän miehen nimi.. Tämä Suni niminen mies oli mäntsälässä polliisi..
Myöhemmin juuri tämä Mauno hommas meidät siihen jälkien teko porukkaankin.
Oli muuten hieno ja reilu mies tuo Manu.
