vähän asian vierestä.....
50-luvulla pienviljelijäperheeseen syntyneenä ja lapsuudessa niukkojakin aikoja nähneenä ihmettelen tätä nykyistä maaliman menoa...siihen aikaan jos jotakin halus niin sen eteen piti hommia tehdä ja säästää, ja oottaa pitkäänkin että haave toteutuu...rupes tekeen mieli uutta Tunturi Sporttia, sitä kovakromipyttyistä ni ukko löi Homeliitin käteen ja sano että propsimettään jos mopon haluut...siinä 14v nöösi koko talven ja kevään kolusi kaikki lepät metästä pölökyiksi ja hevosella tienlaitaan....voi sitä onnen ja riemun päivää ko uusi mopo kiilteli pihassa....
Nykyisin lapset saa kaikki mitä pyytää, ilman mitään vastinetta tai velvoitetta. Jos joku kampe rikkoutuu ni ostetaan uusi, isät ja äidit kädettömiä; mitään ei osata eikä haluta korjata. Käyttökelpoinen kampe heitetään roskiin ja ostetaan uusi. Ja penskoilla ei ole mitään vastuuta mistään, kyllä ne vanhemmat korvaa ja ostaa uuden...taitaa olla ainoa rakkauden korvike tuo materian antaminen..
Ja sitten on edelleen köyhin kansanosa jonka jälkikasvu on edelleen kaikesta hyvästä paitsi, mutta saattavat elää kuitenkin parenpaa elämää siitä huolimatta rakastavan ja välittävän läheisen kanssa.